Otto Virtanen

fagotti

Otto Virtanen aloitti musiikkiopintonsa 6-vuotiaana pianonsoitolla Ylä-Satakunnan musiikkikoulussa opettajanaan Vesa-Matti Tastula. Fagotinsoittoa hän on opiskellut 15-vuotiaasta alkaen Tampereen konservatoriossa Stig Forsmanin, Sibelius-Akatemiassa László Haran ja Jussi Särkän, Tanskan kuninkaallisessa musiikkikorkeakoulussa Asger Svendsenin sekä Pariisin konservatoriossa Pascal Gallois’n johdolla.

Virtanen suoritti fagottidiplomin vuonna 1997 erinomaisin arvosanoin, valmistui musiikin maisteriksi vuonna 2000 ja soitti ensikonserttinsa Sibelius-Akatemian Soiva Akatemia –konserttisarjassa keväällä 2002. Hän on toiminut fagotistina Helsingin kaupunginorkesterissa vuosina 1995 – 1999 sekä Tampere Filharmoniassa vuosina 1999 – 2004. Syksystä 2004 alkaen hän on soittanut nykyisessä toimessaan Radion sinfoniaorkesterin 1. soolofagotistina.

Orkesterimuusikkouden lisäksi Otto Virtanen on aktiivinen kamarimuusikko ja monipuolinen instrumenttinsa sanansaattaja. Hän on esiintynyt kotimaassaan useiden orkesterien solistina, tehnyt Yleisradiolle lukuisia nauhoituksia sekä esiintynyt monilla kotimaisilla musiikkifestivaaleilla. Muun muassa näissä yhteyksissä sekä pianisti-säveltäjä Kirmo Lintisen seurassa hän on tullut toimineeksi yhteistyössä useiden suomalaisten säveltäjien kanssa ja soittanut paljon kantaesityksiä ja Suomen ensiesityksiä useistakin fagottikirjallisuuden merkkiteoksista kuten Jouni Kaipaisen ja André Jolivet’n konsertoista, Nikos Skalkottasin Sonata Concertantesta tai Luciano Berion Sequenzasta. Konserttiohjelmissaan hän yhdistelee mieluusti eri aikakausien teoksia aina varhaisesta barokista 2000-luvulle saakka. Lisäksi hän on sovittanut ja säveltänyt musiikkia erilaisille, useimmiten puupuhaltimia sisältäville kokoonpanoille.

Constantin Bogdanas

viulu

Viulisti Constantin Bogdanas on Enesco-kvartetin perustajajäsen, joka tunnetaan aktiivisena kamarimuusikkona ja solistina. Bukarestissa viuluopintonsa menestyksekkäästi suorittaneen muusikon uraa ovat vauhdittaneet palkinnot Tibor Varga -kilpailussa ja Pariisin kansainvälisessä kamarimusiikkikilpailussa yhdessä Enesco-kvartetin kanssa. Bogdanas asettui Pariisiin vuonna 1979 ja työskenteli Ranskan radion sinfoniaorkesterin sekä Colonnen orkesterin konserttimestarina. Tällä hetkellä hän toimii professorina Francis Poulenc -konservatoriossa ja apulaisprofessorina Pariisin konservatoriossa. Lisäksi hän opettaa vuosittain useilla mestarikursseilla ympäri maailmaa.

Katariina Ruokonen

alttoviulu

Iittiläissyntyinen Katariina Ruokonen on koulutukseltaan sekä viulisti että alttoviulisti. Opinnot hän aloitti Pohjois-Kymen musiikkiopistossa, ja ammattitutkinnon hän suoritti Jyväskylän ammattikorkeakoulussa opettajinaan Anatoli Melnikov ja Ulla Kekko. Ruokonen on opiskellut viulunsoittoa myös Liszt-Akatemiassa Budapestissa professori Mária Vermesin johdolla. Hän on soittanut useissa eri orkestereissa ja konsertoinut näiden mukana mm. Kiinassa, Japanissa ja eri puolilla Eurooppaa. Ruokonen kuuluu alttoviulistina Sinfonia Lahden soittajakaartiin.

Kuva: Tommi Käppi

Enesco-kvartetti

Enesco-kvartetti perustettiin Romaniassa vuonna 1979 maan merkittävimmän 1900-luvun
säveltäjän George Enescun (1881–1955) muistoksi. Enescu (ransk. Enesco) oli myös viulisti, pianisti, kapellimestari ja opettaja. Hänen nimeään kantava kvartetti nousi nopeasti kansainväliseen tietoisuuteen etenkin voitettuaan Pariisin kansainvälisen kamarimusiikkikilpailun. Kvartetin kotipaikka on sittemmin ollut Pariisi. Sen jäseniä ovat alusta saakka olleet viulistit Constantin Bogdanas ja Florin Szigeti, sellisti Dorel Fodoreanu sekä viime kesänä äkillisesti menehtynyt alttoviulisti, Kuhmon Kamarimusiikin pitkäaikainen taiteellinen johtaja Vladimir Mendelssohn. Uusi alttoviulisti kokoonpanossa on nyt Frédéric Lainé.

Laajan klassisen ohjelmiston lisäksi Enescot tunnetaan nykysäveltäjien jousikvartetille tekemien teosten kantaesityksistä. Monet uusista teoksista on sävelletty nimenomaan heille. Kvartetti on kantaesittänyt esimerkiksi Philippe Hersantin, Serge Niggin, Nicolas Bacrin ja José Garcia Romanin teoksia. Se on esiintynyt maailman tunnetuimmissa konserttisaleissa, ja sen jäsenet saavat jatkuvasti kutsuja opettamaan mestariluokille. He ovat luonnollisesti myös levyttäneet paljon. Enesco-kvartetin 40-vuotisjuhlallisuuksiin 2019 sisältyivät mm. Fabrice Gregoruttin ensimmäisen jousikvarteton maailman ensiesitys ja levytys. Viimeaikaisiin äänitteisiin kuuluvat lisäksi Dmitri Šostakovitšin kvartetot.

Kvartetin levytyksiä on myös palkittu: se on saanut parhaan levyn palkinnon Jesús Guridin kvartetoista Espanjassa 1986, Ranskan Le Grand Prix de l’Académie Française du Disque -palkinnon Hersantin, Niggin ja Nicolas Philippot'n nykymusiikin äänitteestä 1989 sekä Le Diapason d’Or -palkinnon 1994 levystä, joka sisältää César Franckin ja Ernest Chaussonin teoksia. Mainittakoon, että Enesco-kvartetille on suotu harvinainen mahdollisuus soittaa tietyissä yhteyksissä mittaamattoman arvokkaita Stradivarius-instrumentteja, jotka kuuluvat Espanjan hoville.