IN MEMORIAM KAURI MIKKOLA 9.5.1938 - 27.12.2014

16.02.2015 00:00

Kunniapuheenjohtajamme Kauri Mikkola on poissa.

Siunaustilaisuus pidettiin 23.1.2015 Helsingissä


Mikäli jäsenemme haluavat antaa lahjoituksen
Kaurin muistolle, sen voi lähettää Vuokon Luonnonsuojelusäätiön tilille
:
IBAN FI28 1562 3000 1350 06, BIC NDEAFIHH

Lahjoitukseen merkintä Kaurin muistolle.
Tuotto käytetään stipendeihin, jotka kohdistuvat perhostutkimuksiin.

 

Kunniapuheenjohtajamme professori Kauri Mikkola kuoli äkillisesti 27.12.2014.
Kuollessan hän oli 76-vuotias.

Kauri Mikkola oli kansainvälisesti merkittävä perhostutkija, joka väitteli tohtoriksi vuonna 1972 tutkimalla eri aallonpituisuuksisten lamppujen vaikutusta yöaktiivisiin hyönteisiin, erityisesti yöperhosiin (“Behavioural and electrophysiological responses of night-flying insects, especially Lepidoptera, to near-ultraviolet and visible light”. Ann. Zool. Fennici 9: 225-254).  Tieteellisen uran hän teki Helsingin yliopistossa toimien viimeksi yli-intendenttinä Luonnontieteellisessä keskusmuseossa. Eläköitymisen yhteydessä hänelle myönnettiin professorin arvonimi. Hänen kansainvälistä merkitystään korostaa myös se, että hänet kutsuttiin vuonna 2013 Societas Europaea Lepidoptera:n (SEL) eli ”Euroopan perhostutkijain seuran” kunniajäseneksi.

Tieteellisen uransa aikana Kauri Mikkola julkaisi kymmenittäin tieteellisiä artikkeleita, joista käsiteltiin mm. perhosten vaelluksia, perhosten teollisuusmelanismia sekä pohjoisen perhoslajiston eliömaantiedettä ja lajiutumista. Viime mainittua aihepiiriä tutkiessaan hän hankki merkittäviä tutkimusaineistoja useilla tutkimusmatkoillaan Siperiaan ja pohjoiseen Pohjois-Amerikkaan. Julkaisuissaan hän myös kuvasi useita tieteelle uusia perhoslajeja, joista suomalaisille tunnetuin on pöllöyökkösen (Xylomoia strix) kuvaus vuonna 1980. Erittäin huomionarvoinen ja tieteellisesti merkittävä on hänen vuoden 1992 julkaisunsa ”Evidence for lock-and-key mechanisms in the internal genitalia of the Apamea moths (Lepidoptera, Noctuidae)”, jossa hän demonstroi sisäisten genitaalien puhallustekniikan, jolla sisäiset genitaalit pystyttiin ensi kertaa kääntämän esiin lajimäärityksen tueksi.

Kauri Mikkolan tieteelliseen uraan kuului myös merkittävä rooli tieteen popularisoijana. Hän julkaisi useita perhosia käsitteleviä, luontoharrastajille suunnattuja kirjoja. 1970- ja 1980-luvuilla julkaistuissa Suomen perhostutkimuksen klassikoissa, ”Suomen yökköset”- ja ”Suomen mittarit”-kirjoissa, Kauri Mikkola oli päätekijä. Samoin hän oli päätekijänä vuonna 2001 julkaistussa ”Perhospuutarha”-kirjassa ja vuonna 2005 julkaistussa ”Perhosten lumo”-kirjassa, joka samalla oli Suomen Perhostutkijain Seuran juhlakirja. Viimeisimpään kirjaansa, joka tulee ilmestymään postuumisti ja joka käsittelee hänen Siperiaan ja Pohjois-Amerikkaan suuntautuneita tutkimusmatkoja ja niihin liittyneitä luontokokemuksia, hän ehti saamaan käsikirjoituksen viimeistä hiontaa vaille valmiiksi. Tämän lisäksi hän toimi asiantuntija Yleisradion ”Luontoilta”-ohjelmassa, jonka asiantuntevista ja värikkäistä vastauksista hänestä tuli myös suuren yleisön tuntema julkisuuden henkilö. Hänelle myönnettiin vuonna 2009 Björn Kurtén- tiedepalkinto tieteellisestä tutkimuksesta ja sen popularisoinnista.

Suomen Perhostutkijain Seurassa Kauri Mikkola oli aktiivinen toimija ja keskeisesti mukana aivan alusta alkaen. Nuorena lukio-opiskelijana hän piti esitelmän SPS:n perustamiskokouksessa 12.4.1955 aiheena hänen yhdessä Seppo Laureman ja Raimo Saarenoksan kanssa tekemänsä Kilpisjärvelle suuntautunut retki. Seuran hallituksen jäsenenä hän toimi vuosina1965-1979 ja puheenjohtajana 1980-1984. SPS:n kunniapuheenjohtajaksi hänet kutsuttiin Seuran 50-vuotisjuhlakokouksessa 2005.

Varsinaisen järjestötoiminnan lisäksi hän osallistui aktiivisesti SPS:n toimintaan ollen vuosikymmenien ajan kuukausikokousten vakiovieras ja pitäen niissä useita kymmeniä esitelmiä, joissa monessa aiheena olivat kuluneen kesän vaelluskatsaukset. Tiedonannoissaan hän esitti lukuisia Suomelle uusia perhoslajeja (mm. Hydraecia ultima, Xanthia gilvago) ja monia muita kiinnostavia havaintoja, joista monet hän oli tehnyt pitkäaikaisella seurantapaikallaan Raaseporin (aik. Tammisaaren) Gullössä. Gullössä hän ylläpiti ja määritti yhtä valtakunnallisen Nocturna-yöperhosseurannan kohdetta.  

Tieteellisesti ja järjestöllisesti ansiokkaan uran lisäksi moni SPS:n jäsen muistaa Kauri Mikkolan myös tavallisena ja auttavaisena harrastajana ja ystävänä, jolle luonnon suojeleminen oli erittäin keskeinen arvo. Vastaavalla tavalla hänet muistetaan myös lintuharrastajien kuin luontojärjestöjen keskuudessa.

Seuramme jäsenet jäivät kaipaamaan avuliasta tiedemiestä, joka osasi ottaa huomioon niin aloittelevan harrastajan kuin ansioituneen tiedemiehenkin.