Ideasta suurtapahtumaksi ja ikuisiin muistoihin

10.10.2023, Markku Koli / Suomen Ringetteliitto

 

Olen ollut onnekas saadessani toimia ringetessä monessa tehtävässä, joukkueen, seuran, liiton ja vielä kansainvälisenkin liiton johdossa. Tällaisesta paketista löytyy monta unohtumatonta elämystä, erilaisia ja erimittaisia. Upeimman poimiminen niiden joukosta on tasapainoilua omien mieltymysten ja muiden saamien kokemusten välillä. Valintani kohdistuukin jälkimmäiseen ja varmaan kummastusta herättävänä piirteenä on vielä se, etten itse ollut edes paikan päällä. 

Rock On Ice -99 oli ensimmäinen suomalaisen ringeten kotimainen suurtapahtuma. Näin uskallan sanoa, vaikka meillä oli takana jo yhdet lajin MM-kotikisat. Rock on Ice kokosi kuitenkin suuremman yleisön, huomattavasti monipuolisemman elämysvalikon ja vielä televisioinninkin kaupallisella kanavalla. Tapahtuma syntyi vauhdilla, muutaman henkilön työpanoksella ja joukolla ennakkoluulottomia oivalluksia. 

Niille, jotka eivät olleet läsnä tai edes kuulleet tapahtumasta, kyseessä oli ringeten SM-sarjan finaalitapahtuma, jossa samana päivänä ratkaistiin kaikki mitalit. Päivään sisältyi myös ystävyysottelu klassikkojoukkueiden Pietarinkadun Oilersin ja Zoomin välillä sekä kultajuhlia seurannut jäädisko. Paikkana oli Espoon tuolloin aivan uusi areena, jonka koko tilan täytti Guinnesin ennätysten kirjaankin kelpaavan maailman suurimman mansikkakakun tuoksu. Nelonen toimi tapahtuman tuottajana ja TV-näkyvyydestä huolimatta yleisömäärä nousi reilusti yli kolmen tuhannen. Ringetteväki lähti isosti mukaan tähän uuteen kokemukseen. 

Tapahtuman ideointi ja tekeminen oli innostava projekti, jossa pienillä oikeilla tekemisillä saatiin odotukset ylittävä lopputulos aikaan. Yksi entisen ringetteseurani aktiivi tunsi nimekkään urheilumanagerin, jonka kutsuin seuraamaan ykkösdivarin ottelua. Hän vaikuttui kerralla ringetestä ja lähti innolla mukaan ideoimaan tapahtumaa. Valmiiden suhteittensa kautta hän hoiti Nelosen ja ystävyysottelun, pyysi mukaan laitamainosmyyjän ja sai puhuttua ympäri kakun valmistajan. Meille jäi tehtäväksi kytkeä palaset yhteen ja houkutella ringetteväki liikkeelle. 

Rock On Ice -99 oli hyppy tuntemattomaan ja varmaan jonkinmoinen riskinottokin. Se kuitenkin onnistui joka suhteessa. Taloudellisesti päästiin plussalle, vaikka TV-tuotanto maksoikin jonkun verran eikä hallikaan ollut edullinen. Mitaliottelut olivat hyvätasoisia ja varsinkin kultapeli loppuun saakka otteessa pitävä. Kahdessa finaaliottelussa laskettiin nykyisten MM-kisojen kaltaisesti pisteet ja ratkaiseva peli päättyi tasapeliin. Altavastaajana lähtenyt joukkue oli lähellä yllättää ennakkosuosikin. Urheilutapahtuma on parhaimmillaan juuri tällaisessa tilanteessa. 

Tapahtuman tärkein arvo kirkastui minullekin vasta kolme vuotta sitten, kun merkittävä ringettevaikuttaja kirjoitti minulle keväällä 2020: ”Mitä meidän nykyjuniorimme tulevat 10-15 vuoden päästä muistamaan? Omat pelireissut ja bussimatkat? Minä ja monet muut puolestaan muistetaan tuhatpäisen yleisön kannustamisen Espoon areenalla tai Tikkurilassa. Me muistetaan erilaiset tapahtumaan liittyvät kisat, radat tai valtavan mansikkakakun ja ne käytävät, jota sai oman seuran pelipaita päällä vapaasti erätauoilla juosta.” 

Tuohon kuvaukseen tiivistyy syy siihen, miksi Rock On Ice -99 on minulle ykkösmuisto. Se, etten ollut työmatkani takia tapahtumassa paikan päällä, on sivuseikka. Se, että joku tai jotkut saavat elinikäisen elämyksen ja kipinän viedä ringetteä eteenpäin, on aidosti ”Meidän Juttu”. 

 

Markku Koli

Puheenjohtaja, Suomen Ringetteliitto