Vieraskynä -kirjoitukset
Kaudella 2024–2025 vieraskynävuorojen tulee keskittyä lasten ja nuorten urheiluun ja siihen, mitä se seuroissa tarkoittaa, mitä se mahdollistaa, tai onko sille tarvetta tehdä muutosta.
Lasten aktiivisuus vähenee ja paikallaanolon määrä kasvaa. Vain 36 prosenttia 7–15-vuotiaista lapsista ja nuorista saavuttaa kansallisen liikkumissuosituksen. Lisäksi tutkimukset osoittavat, että lasten harrastamisen aloittamisikä on varhaistunut. Samoin on valitettavasti aikaistunut myös seuratoiminnan lopettamisen ajankohta. Varhaisen harrastustoiminnan aloittamisen lisäksi keskittyminen yhteen lajiin tapahtuu yhä aikaisemmin.
Mikään näistä trendeistä ei ole tutkimustiedon valossa positiivinen asia liikunnalliseen elämäntapaan kiinnittymiselle, liikunnallisten taitojen oppimiselle eikä huippu-urheilu-uran luomiselle.
Oliko tässä sittenkin jotain hyvää?
15.10.2020, EKS Ykkönen
Viime keväänä monen arki muuttui, kun korona alkoi leviämään. Monet eri seikat riepottivat kevättä. Jäähallit suljettiin, kausi loppui seinään ja seinien sisään myös meistä jokainen joutuikin. Espoossakin oli sekä ykkösellä että SM-joukkueella välierät edessä. Tuntui haikealta hakea kamat hallilta ilman, että oli tietoa siitä, milloin seuraavan kerran sinne voisi palata.
Nyt onneksi olemme päässeet jo takaisin jäähallille. Haluaisinkin nostaa enemmän esille niitä hyviä asioita, joita korona on kuitenkin meille tuonut. Kun keväällä hallit suljettiin, tuntui todella ankealta, kun pelit ja treenit loppuivat kesken, mutta nyt syksyllä tuntuu, että ehkä tämä olikin tarpeen. Etenkin kun pelivuosia alkaa kertymään enemmän voi yksittäisistä treeneistä ja suorituksista nauttiminen unohtua helpolla. Meillä Leppävaarassa ainakin huokuu nykyään joka päivä, junnujen ja oman joukkueen kesken se miten jokainen arvostaa pelkästään sitäkin, että saa vain treenata oman joukkueen kanssa.
Uskon monen harmitelleen kauden päättymistä juuri ratkaisevien pelien alla. Ajan kuluessa kuitenkin tuntui näiden pelien painoarvo hälvenevän ja päällimmäisenä oli vain toive hallille paluusta. Pitkän ja koettelevan kevään jälkeen vaikuttaa siltä, että pelaajat nauttivat lähtökohtaisesti jo siitä, että saa olla hallilla joukkuelaisten kanssa ja unohtaa hetkeksi kaiken muun.
Kevään myllerryksen keskellä, kävi päässä jopa ajatus: ”Entä jos hallille ei voi palata syksylläkään?”. Kun syntyi pelko siitä, että miten meidän harrastuksen nyt käy, ymmärsin myös kuinka iso osa se on omaa arkipäivää ja jopa itseäni. Ringette on meille niin iso osa arkea, että sen helposti ottaa itsestäänselvyytenä. Toivonkin, että mahdollisimman monelle hetken ”pakkoloma” hallilta on tuonut uutta intoa ja arvostusta meidän lajia kohtaan. Tämän hetkiset maskipakot ja muut tartuntariskin minimoimisen vuoksi tehtävät muutokset tuovat hieman ylimääräistä sähellystä hallilla. Ne eivät kuitenkaan merkitse mielestäni mitään, jos vaakakupissa on harrastustoiminnan jatkuminen. Muistakaa pysyä terveinä ja innostuneina!
Amanda Winqvist, EKS Ykkönen
Syysterveiset RNK:sta!
07.10.2020, Raision Nuorisokiekko
Onkohan jollain muullakin sellainen tunne, että elo-syyskuu meni silmänräpäyksessä? Tai sellainen tunne, että kaikenlaista säätämistä on ollut poikkeuksellisen paljon? Onkohan joku muukin miettinyt, onko tässä koko touhussa mitään järkeä? Onkohan joku muukin loman tarpeessa? Nämä asiat ovat päällimmäisenä mielessä, kun katson mennyttä kesää.
Eivät asiat kuitenkaan niin huonosti ole, vaikka sellaisen kuvan ehkä tuosta alustuksesta saa - meille Raisioon kuuluu pääosin hyvää, vaikka korona onkin aiheuttanut harmaita hiuksia ja epävarmuutta, niin kuin varmasti kaikille muillekin. Kulunut kevät, kesä ja alkusyksy ovat vaatineet paljon uuden opettelua sekä venymistä, mitä ei olisi ennakkoon osannut odottaa.
Alkuun faktat RNK:sta:
- Lajeina jääkiekko ja ringette, lisäksi taitoluistelu, jolla ei aktiivista toimintaa
- Kaksi päätoimista työntekijää: toiminnanjohtaja ja valmennuspäällikkö
- Jäseniä yhteensä 460, joista 110 ringette ja 350 jääkiekko
- Ringettejaosto muodostuu Flyers (SM), D, E, F ja Lady -joukkueista
- Jääkiekkojaosto puolestaan Hoci (II div), U15, U13, U12, U11, U9 ja U8 -joukkueista
- Toimintaan pääsee helposti mukaan osallistumalla ringette- tai kiekkokouluun, tai 10-15 vuotiaille suunnattuun Easy hockeyyn
- Lisäksi kolme jääkiekon aikuisharrastejoukkuetta: Herrat, Legendat ja HC Turha Vaiva.
Molempien lajien joukkuetoiminta pyörii erinomaisesti, josta kuuluu iso kiitos kaikille toiminnassa mukana oleville vapaaehtoisille. Joukkuetoiminnan lisäksi RNK tarjoaa mahdollisuuden osallistua taito-, teho- ja maalivahtijäille, joista teho- ja maalivahtijää ovat ringeten ja jääkiekon yhteinen. Seuran näkökulmasta yhteistyö lajien välillä on kehittynyt paljon viimeisen parin vuoden aikana. Tästä hyvänä esimerkkinä mm. se, että RNK kuuluu TPS Sateenvarjoyhteisöön, joka mahdollistaa koulutuksia (mm. luistelu, fysiikka) myös ringettevalmentajille. Toki edelleen on asioita, joita voidaan tehdä paremmin, mutta jostain on lähdettävä liikkeelle ja kokeiltava, miten asiat onnistuvat ja toimivat parhaiten.
Harrastaapa RNK-lainen sitten ringetteä tai jääkiekkoa, tai molempia, niin kannustan kaikkia liikkumaan ja kokeilemaan monipuolisesti eri lajeja. Tästä näkövinkkelistä meillä on kehitettävää mm. yhteistyö muiden raisiolaisten urheiluseurojen kanssa. Myös perheen rooli liikunnalliseen elämäntapaan kasvattamisessa on suuri – jäädäänkö kotiin katsomaan telkkaria vai lähdetäänkö ulos leikkimään tai vaikka metsään. Seurojen ja joukkueiden järjestämä ohjattu toiminta ei missään nimessä riitä täyttämään liikuntasuosituksia. Jokaisesta harrastajasta ei tule huippu-urheilijaa, mutta parhaassa tapauksessa saa elinikäisen harrastuksen.
Loppuun haluan sanoa, että meillä RNK:ssa on poikkeuksellisen hienoja, aikaansaavia, osaavia ja ennen kaikkea sydämellään vapaaehtoistyötä tekeviä ihmisiä. He käyttävät omaa vapaa-aikaansa, jotta myös jonkun toisen lapsi voi harrastaa. En voisi olla iloisempi, kun juuri te, olette toiminnassa mukana. Kiitos jokaiselle panoksestanne RNK:n ja erityisesti ringeten eteen!
Laura Kontto
Raision Nuorisokiekko, toiminnanjohtaja
Varovaisin, mutta avoimin mielin alkavaan kauteen
30.09.2020, Järvenpään Haukat
Haukoissa on lähdetty kauteen varovaisin mutta avoimin mielin. Pelifiilistä ja sen tuomaa jännitystä on kaikkien ollut jo kova ikävä. Joukkueet on saatu ilmoitettua sarjaan ja suurin osa joukkueista on pelannut ensimmäiset pelitkin. Ensimmäistä kertaa useampaan vuoteen kevään yllättävän ja yht´äkkisen kauden päättymisen vuoksi, emme valitettavasti saaneet siirrettyä pelaajia ringettekoulusta G-junnuihin. Niinpä lähdemme kauteen ilman G-joukkuetta.
Toivomme sormet ristissä, että kausi saataisiin pelattua kunnialla läpi. Tuntuu myös sille, että seuratoimijoina joudumme miettimään koronaohjeistuksia muutoksia harjoittelu- ja pelitapahtumiin lähes päivittäin. Olemme seuranneet tiiviisti lajiliittojen ohjeistuksia ja seurassa olemme mm. rajoittaneet pelaajien liikkumista ikäluokkien välillä. Peliryhmät saattavat jäädä pieniksi, kun pienestäkin flunssasta on jäätävä kotiin, mutta tällä hetkellä kuitenkin kaikkien terveys on tärkeintä.
Olemme jo pidemmän aikaa miettineet ali- ja yli-ikäisten pelaamista eri sarjoissa. Onko pelaajalla niin kova kiire ja tarve pelata vanhempien kanssa? Vai onko kiire itse asiassa pelaajien vanhemmilla? Onko pelaajan henkiselle kehitykselle hyväksi, että hän on kopissa, jossa on useamman vuoden vanhempia pelaajia, jututhan usein on ihan eri tasolla? Kehittääkö tai lisääkö pelaajan peli-iloa hänen vääntäessä kaukalossa fyysisesti kehittyneempien pelaajien kanssa? Kenen vastuulla on, jos ali-ikäinen pelaaja ja kolmatta kautta B:ssä pelaava kamppailevat renkaasta ja nuorempaa sattuu?
Monessa joukkueessa harrastajamäärät ovat pienet ja täytyykin ”pakon” edestä pelaajia siirrellä, mutta missä vaiheessa olisi hyvä pelata omassa ikäluokassa? Meillä Haukoista löytyy myös ali- ja yli-ikäisiä pelaajia joukkueissa ja pyrimme löytämään kussakin tapauksessa pelaajan kehitystä parhaalla tavalla tukevan ratkaisun. Ehkä kuitenkin enemmän hilliten, kuin kiihdyttäen ali-ikäisenä pelaamista vanhemmassa ikäluokassa.
Haukkojen ringeten lajitiimistä Emmi, Tytti ja Tommi
Tunteiden peliä
23.03.2020, LL-89 SM
Teksti on kirjoitettu ennen korona-epidemian aiheuttamia otteluperuutuksia. Aihe on kuitenkin tärkeä ja teksti julkaistaan siinä muodossa, missä se on alunperin kirjoitettu.
Kun pelataan kauden tärkeimpiä pelejä niin lataus muuttaa pelin luonnetta tarkemmaksi ja taistelu on kovempaa, oli sitten kyseessä pelaaja, valmentaja tai katsoja. Joukkueet tavoittelevat sitä kirkkainta minkä myötä pelaajat pelaavat ”mielestään” parasta mahdollista peliä. Joukkueiden pelissä näkyvät vahvasti myös pelaajien ja valmentajien tunteet ja niin pitääkin! Arki elämässäkin tunteet vaikuttavat meidän päiviin ja jokaisella on erilainen tapa käsitellä niitä. Kun pelataan nopeaa peliä missä annetaan kaikki voitava ja vähän enemmänkin niin tunteet saattavat aiheutta pelaajalle huonoimmillaan ärräpäitä sekä rikkeitä. Ärräpäitä pääsee helposti arkenakin ja sen saattaa tuta myös sopivasti paikalle sattunut henkilö! Ärräpäät ovat tietysti lievästi tehty jos mietitään mitä miesten jääkiekossa tapahtuu... kun siellä menee maltti niin nyrkistä tulee tai sitten ajetaan ihan hirveä avojään pommi mistä monesti seuraa pahoja loukkaantumisia, lisäksi kaikki tuo on ”sallittua”.
Kun tarkastellaan ringette-yleisön käyttäytymistä, niin sieltäkin huudellaan pelaajille törkeyksiä, ärräpäitä ja vaaditaan toisia loukkaamaan heitä. ei oikein soveliasta käytöstä! Tunteet ovat siis sielläkin mukana. Kentällä tuomarit kitkevät rikkeet pois ja on nähty kun yleisöstäkin poistetaan pahimmat huutelijat. Yleisön pitäisi myös muistaa että, katsomossa on pelaajien lapsia, sisaruksia ja vanhempia sekä ringette-junioreita kannustamassa ja seuraamassa idoleitaan. He ottavat mallia miten jäällä ja katsomossa käyttäydytään. Valitettavasti he kuulevat myös läheisestään ilkeästi sanottuja asioita. Meidän kaikkien tulisi muistaa että, omasta suosikista ei tule parempaa, vastustajaa haukkumalla. Pienessä lajissa tulisi keskittyä hyvän jakamiseen, siinä olisi haaste ihan meille jokaiselle. Olisiko seuraavaksi vuorosi kertoakin jokin hienosti mennyt tilanne/tapahtuma vastustajasta sosiaaliseen mediaan? Pystytkö siihen? Oletko lajin todellinen fani? Kauden parhaat pelit ovat nyt käynnissä!
Kunnioitetaan vastustajia, pelaajia, tuomareita ja yleisöä!
Joni Kohvakka
Say Cheese, manageri
Mikä sinua motivoi?
16.03.2020, EKS SM
Kirjoitin alkuperäisen version tästä Vieraskynä-artikkelista reilu viikko sitten. Kausi 2019-2020 oli juuri siirtymässä viimeiseen vaiheeseen ja huipentumassa eri sarjojen ratkaisupeleihin. Etenkin kokeneempien pelaajien kuulee usein sanovan, että koko kausi on tehty töitä playoff-pelejä varten ja motivaatio on huipussaan juuri näissä peleissä. Mutta nyt niitä pelejä ei tullutkaan. Liitto teki ainoan mahdollisen ratkaisun ja keskeytti kauden. Vaikka me kaikki varmasti ymmärrämme päätöksen, on pettymys silti suuri.
Monen mielessä voi pyöriä ajatus siitä, että kausi meni ihan hukkaan, kun mestaruutta ei päästy ratkaisemaan. Näitä ratkaisupelejä oli edeltänyt tämän kauden aikana satoja tunteja treenaamista ja kymmeniä pelejä. Puhumattakaan kaikista niistä treenitunneista ja peleistä mitä aiempien vuosien aikana on kertynyt. Menivätkö ne tosiaan hukkaan? Entä ne joukkueet, jotka vuodesta toiseen jäävät playoff-pelien ulkopuolelle? Miksi he ylipäänsä treenaavat? Väitänkin, että harva pelaaja on jaksanut päivästä, viikosta ja vuodesta toiseen motivoitua treenaamisesta vain siksi, että pääsee ehkä pelaamaan kauden lopussa välieriä ja finaaleja.
Mistä motivaatio siis itse asiassa muodostuu? Kyseessä on paljon monimutkaisempi kokonaisuus, kuin pelkkä tavoite mestaruudesta. Motivaatio on kokoelma erilaisia tekijöitä, joista osa voi olla pelaajalle itselleen hyvinkin selkeitä ja osa jopa täysin tiedostamattomia. Ja vaikka joukkueella on yleensä aina joku yhteinen tavoite, koostuu jokaisen pelaajan motivaatio erilaisista yksilöllisistä tekijöistä. Näitä voivat olla esimerkiksi oma henkilökohtainen kehittyminen ja uusien taitojen oppiminen, muilta tuleva kannustus ja positiivinen palaute, yhteisöllisyys ja mahdollisuus olla joukkueessa turvallisesti oma itsensä, onnistumiset ja palkinnot, itsensä haastaminen ja vaikeista tilanteista selviäminen tai monet muut asiat.
Motivaatiotekijät voi jakaa karkeasti kahteen ryhmään – sisäisiin ja ulkoisiin. Sisäinen lähtee pelaajasta itsestään – hän osallistuu toimintaan, koska se tuottaa iloa ja nautintoa tai on positiivisella tavalla haastavaa ja kehittävää. Ulkoinen motivaatio puolestaan liittyy joko palkintojen ja arvostuksen tavoitteluun tai siihen, että toimintaa ohjaavat muiden ihmisten odotukset tai toiveet. Yleensä urheilijoilla on sekä sisäisiä että ulkoisia motivaatiotekijöitä, mutta jos motivaatio on hyvin vahvasti ulkoisten tekijöiden varassa, sitä voi olla vaikeampi pitää yllä pitkäjänteisesti. Ja juuri nyt – pettymyksen hetkellä – tarvitaan erityisesti sisäistä motivaatiota.
Meidän valmentajien olisikin hyvä tuntea omien pelaajiemme erilaisia motivaatiotekijöitä, jotta voisimme parhaalla mahdollisella tavalla tukea heidän yksilöllistä kehittymistään – hyvin motivoitunut pelaaja on nimittäin valmis tekemään paljon töitä kehittymisensä eteen. Ja nyt kun kausi päättyi näin odottamattomasti, voi monen olla vaikea motivoitua jatkamaan treenaamista ja kääntämään katsetta tulevaisuuteen. Nyt on myös valmentajan tehtävä auttaa pelaajia löytämään omat sisäiset motivaattorinsa uudestaan. On kuitenkin oltava tarkkana sen suhteen, ettei ajattele pelaajien motivoituvan samoista asioista mistä itse motivoituu. Tai ettei erehdy luulemaan kaikkien pelaajien motivoituvan samoista asioista. Kuuntelulla, yksilöllisillä motivaatiokeskusteluilla ja henkilökohtaisia tavoitteita asettamalla voikin saada pelaajan kukoistamaan ihan uudella tavalla.
Kauden päättyessä alkaa myös aina käydä kuhina pelaajamarkkinoilla – melko nuorista junioreista lähtien. Pelaajia siirtyy seurasta toiseen eri syistä, vaikka aina ei kuitenkaan ole itsestään selvää, että siirto on pelaajalle hyvä ratkaisu. Jos olet itse pelaajana harkitsemassa joukkueen vaihtoa, mieti ensin tarkkaan, onko ajatus herännyt omista sisäisistä tarpeistasi vai johtuuko se ulkoisista tekijöistä? Mitä sellaista kaipaat, mitä nykyinen seurasi tai joukkueesi ei pysty sinulle tarjoamaan? Mistä joudut luopumaan? Oletko keskustellut asiasta valmentajasi kanssa? Entä oletko varma, että juuri sinun henkilökohtaiset motivaatiotekijäsi tulevat täytetyksi uudessa joukkueessa? Jos et ole aiemmin miettinyt oman motivaatiosi muodostumista, tee se huolellisesti ennen päätöstä, jotta et anna liikaa painoarvoa sellaisille asioille millä ei lopulta olekaan sinulle niin isoa merkitystä. Vaikka tämä kausi loppui kesken, uusi alkaa taas pian. Ja se kannattaa aloittaa sellaisessa ympäristössä, missä on hyvä olla. Ilman motivaatiota tulee nimittäin harvoin hyviä tuloksiakaan.
Tekstin on kirjoittanut Sanja Hovilainen, joka toimii EKS Ringeten SM-joukkueen psyykkisenä valmentajana, C2-joukkueen vastuuvalmentajana, sekä koko EKS Ringeten pelaajapolun psyykkisen valmennuksen asiantuntijana.
