Vieraskynä -kirjoitukset

Kaudella 2024–2025 vieraskynävuorojen tulee keskittyä lasten ja nuorten urheiluun ja siihen, mitä se seuroissa tarkoittaa, mitä se mahdollistaa, tai onko sille tarvetta tehdä muutosta.

Lasten aktiivisuus vähenee ja paikallaanolon määrä kasvaa. Vain 36 prosenttia 7–15-vuotiaista lapsista ja nuorista saavuttaa kansallisen liikkumissuosituksen. Lisäksi tutkimukset osoittavat, että lasten harrastamisen aloittamisikä on varhaistunut. Samoin on valitettavasti aikaistunut myös seuratoiminnan lopettamisen ajankohta. Varhaisen harrastustoiminnan aloittamisen lisäksi keskittyminen yhteen lajiin tapahtuu yhä aikaisemmin.

Mikään näistä trendeistä ei ole tutkimustiedon valossa positiivinen asia liikunnalliseen elämäntapaan kiinnittymiselle, liikunnallisten taitojen oppimiselle eikä huippu-urheilu-uran luomiselle.

 

Terveiset työryhmästä

22.12.2021, Harrastetyöryhmä

 

Kuva Timo Kupiainen 

 

Harrasteringeten kehittäminen on osa Ringetteliiton strategiaa vuosille 2021-25 ja sitä varten käynnistettiin harrastetyöryhmä, jonka tehtävänä on olla sitä toteuttamassa.  Minut valittiin ryhmän puheenjohtajaksi ja sain mukaani yhdeksän naista, joita yhdistää intohimo tätä rakasta lajia kohtaan ja halu vaikuttaa postitiivisesti sen kehitykseen. Liiton palvelukeskuksesta saatiin mukaan Virtasen Matti joka toimii ryhmän sihteerinä ja tuo myös oman kokemuksensa ryhmän tueksi.  Uskomme, että yhdessä meillä on mahdollisuus laajentaa ja monipuolistaa harrasteringettetoimintaa koko Suomessa. Otamme myös mielellämme teiltä kaikilta uusia ideoita ja parannusehdotuksia.

Ryhmä on kokoontunut tämän vuoden aikana viisi kertaa ja olemme keskittyneet seuraaviin asioihin:

  • 500 euron starttiraha uuden ryhmän perustamiseen, haku on käynnissä
  • Harrastesääntöjen päivitys, ehdotus on lähdössä kommenttikierrokselle
  • Harrastesarjojen uudelleen nimeäminen (N, Ladyt ja Aidot Ladyt)
  • Harrastajamäärät näkyviksi lisenssien avulla (aikuisten ja nuorten höntsäringette, aikuisten luistelukoulut jne)
  • Perhepäivä seuroille

Ja lisää on tulossa!

Kirjoitin joulupukille toivelistan, toivottavasti ensi vuonna osa näistä toteutuu:

Rakas joulupukki, minä toivon, että

  • Ringeten voisi aloittaa helposti minkä ikäisenä vaan vaikka ei osaa vielä kunnolla luistella  
  • Ringetteä voisi pelailla kerran viikossa ihan huvin vuoksi ja tulla mukaan silloin kun itselle sopii eikä se maksa paljon
  • Ringette olisi tuttu positiivinen juttu ympäri Suomea 
  • Seurat järjestäisivät yhdessä pop-up-tapahtumia

Hyvää Joulua ja menestystä ringeten näytön vuodelle 2022!

Sari Rask

Työryhmän jäsenet: Anne Ahoniemi, Satu-Maarit Urtti, Sanna Parkkinen, Heidi Haapio, Arla Andersson, Maare Hänninen, Pia Pullinen, Merja Hedman, Tytti Järvinen, Matti Virtanen 

Yhteydenotot: harraste@ringette.fi

https://www.ringette.fi/fi/Pelaamaan/Harrasteringette.html

0 kommenttia Katso tai kommentoi »

Sydän sykkii Seiskoille

16.12.2021, Anniina Kemppainen, Netta Irmasto ja Linda Suolahti, NSR Edustus

Kuva: Hannu Kauremaa 

Joukkueemme koostuu 22 uskomattomasta pelaajapersoonasta. Jokaisella meistä on omanlaisensa taival ringetteuraa takana, mikä siivittää matkaamme tänä vuonna. Jokainen meistä on vuosien varrella kohdannut kymmeniä ihmisiä, joilta olemme saaneet näkökulmia ja oppeja, minkä ansiosta me olemme me. 22 erilaista pelaajaa, joiden matkaan on osallistunut ainakin 100 toimihenkilöä, 100 eri pelikaveria ja 200 vastustajaa eri maista. Jokaisella meistä on eri määrä pelivuosia takana. Vuodessa saatamme helpostikin treenata 1000 tuntia ringetteä ja se kerrottuna kunkin pelaajan kokemusvuosilla, kerryttää jo satoja tuhansia treenitunteja. Teemme kaikki tätä yhdessä, emme vain itseämme varten, vaan myös joukkueemme eteen; yhteispelin, tavoitteiden saavuttamisen ja yhdessä onnistumisen ilosta. Seiskoissa ykkössarjaa on pelattu ensimmäisen kerran kaudella 2008-2009. Seuraavan kerran joukkue saatiin kasaan kaudelle 2019-2020, jolloin se sijoittui sarjan viimeiseksi. Kaudelle 2020-2021 Seiskoihin kasattiin uusi joukkue, jolloin saavutuksena oli ykkössarjan mestaruus. Tällä kaudella, 2021-2022, joukkue vahvistui jälleen uusilla pelaajilla ja sijoittui alkusarjan jälkeen neljänneksi, minkä johdosta aukesi paikka SM-karsintasarjaan. Kausi kaudelta joukkue on kehittynyt ja kasvanut, minkä myötä myös tavoitteet ovat kasvaneet. Jokainen pelaaja ja toimihenkilö on tehnyt suurella sydämellä pyyteetöntä työtä Seiskojen eteen. Ahkeran työnteon seurauksena jo yksi kuluvan kauden tavoitteista, paikka SM-karsintasarjassa, on saavutettu. Joukkueemme vahvuuksia ovat eri ikäiset ja eri taustoista tulleet pelaajat, joilla jokaisella on taitoja eri osa-alueilla. Kannustamme ja tuemme toisiamme, niin hyvinä kuin vaikeinakin aikoina. Kaikista koettelemuksista olemme selvinneet kunnialla, sillä olemme Joukkue. Joukkueemme koostuu pelaajista, jotka ovat pelanneet SM-sarjaa aikaisemminkin ja pelaajista, joilla ei vielä ole karttunut kokemusta SM-sarjasta. SM-karsintasarjan kovista peleistä aiomme ottaa irti kaiken mahdollisen, tarjolla olevan kokemuksen sekä nauttia pelaamisesta yhdessä ja haastaa taitavia vastustajia tosissamme. Kuten pelaajavalmentajamme unissaan tokaisi: ”kohti kevättä”. 

0 kommenttia Katso tai kommentoi »

Tämä on Sinulle YKL-valmentaja Teija Lehtinen!

14.12.2021, Jenni Vire, Vg-62 ringette

Kuva : Jarkko Ahola

 

Halusin käyttää tämän harvinaisen tilaisuuden hyväksi ja kiittää Sinua Teija. Olet tehnyt upeaa työtä YKL-valmentajana!

Itselleni ringette tuli tutuksi 1980-luvulla Naantalin Maijamäen yläkoulussa, kun luokkamme 10 tytöstä viisi oli aktiiveja Watti Katteja. Meille muille talviset liikuntatunnit olivat kauhistus, kun taitoluistimilla yritettiin pysyä ringettetyttöjen perässä. Sitten kuluikin yli 20 vuotta, ennen kuin ringette tuli osaksi elämää uudelleen. Perimmäinen ”syyllinen” lienee Vg-62 ringeten nykyinen valmennuspäällikkö Riikka Vainio, joka toimi yhden talven tyttäreni lastentarhanopettajana. Sen talven jälkeen tuolloin 3-vuotias neiti ilmoitti menevänsä pelaamaan ringetteä, ja sillä tiellä nyt ollaan.

Syksyllä 2019 joukko innokkaita, tuolloin 7-luokkalaisia, ringettetyttöjä aloitti ensimmäisen yläkoululeiriviikkonsa. Se jännitti varmasti niin tyttöjä kuin kotiväkeäkin, mutta heti ensimmäisen leiriviikon jälkeen oli selvää, ettei yhtään leiriviikkoa jätetä väliin kuin aivan pakosta. Sittemmin 2006-syntyneiden YKL-ryhmän kokoonpano on kolmen vuoden aikana vaihdellut, mutta viisi neitokaista tuosta alkuperäisestä ryhmästä on edelleen mukana. Takana on yhdeksän ikimuistoista leiriviikkoa, joiden aikana tytöt ovat saaneet valtavasti tietoa ja taitoa ringetestä ja urheilijana kasvamisesta. Mutta ennen kaikkea matkaan on jäänyt eväitä elämää varten ja luultavasti monia elinikäisiä ystäviä. 

Äitinä on ollut aina yhtä mukava kuulla leiriviikon kuulumisia. Tuntuu, että moni YKL-tytöistä ja valmentajista on tullut tutuiksi, vaikkemme ole koskaan tavanneet. On ollut hienoa huomata, että olette käsitelleet leiriviikoilla hyvin haastaviakin asioita, mm. nuoren naisurheilijan itsetuntoa. Monen yläkoululeiriläisen usko omiin kykyihinsä on varmasti kasvanut viikkojen aikana. Ystävyyssuhteita on solmittu yli seurarajojen, ja uusia ystäviä on käyty tapaamassa leiriviikkojen välillä kaukanakin. Leiriviikkojen kenties arvokkaimpana antina pidän kuitenkin sitä, että tytöt oppivat pelaamaan tosissaan toisiaan vastaan, mutta voivat silti olla hyviä ystäviä kentän ulkopuolella. Tuota taitoa jokainen tulee varmasti tarvitsemaan aikanaan työelämässä. 

Ja onneksi on Kohti unelmia – Minigames turnaus. Silloin yläkoululeiriläisetkin pääsevät viimein pelaamaan samassa joukkueessa parhaiden ringetteystäviensä kanssa. 

 

0 kommenttia Katso tai kommentoi »

Ringetteterveiset marraskuun maajoukkueleiriltä

11.12.2021, Sanna Alanko, Naistenmaajoukkueen joukkueenjohtaja

 

Sinisessä joukkueessa leirillä pelasivat
(vas.ylärivi) Helmi Laivuori, Maija Väyrynen, Camilla Ojapalo C, Emmi Merelä, Mia Huvinen, Riikka Sjögren,
(vas. alarivi) Kaisa Katajisto MV, Kaisa Hurske, Kaisa Viren, Netta Koskelainen, Jasmin Kiiski ja Hanna Minkkinen MV. Kuva : Sami Aalto 

 

Naisten maajoukkue kokoontui marraskuun viimeisenä viikonloppuna Kisakallioon leirille.  Mukana leirillä oli 23 pelaajaa eri seurajoukkueista. Seuraavaksi pääsette lukemaan pelaajien terveiset leiriltä.

Team Sinisen leiriterveiset!

Terveiset Kisakalliosta! Leirillä oli iloinen ja kannustava tunnelma koko viikonlopun ajan. Viiden jään lisäksi teimme erilaisia testejä mm. Leuanveto ja liikkuvuus. Jäiden ja testien lisäksi ohjelma sisälsi myös kehonhuoltoa. Kehonhuoltotunnin lisäksi pääsimme palauttelemaan erilaisilla palautusvälineillä (mm.palautushousut) Samin huoneeseen. Jäät koostuivat kamppailuista, erilaisista pelitaktiikoista ja maalinteosta. Maalivahdit pääsivät lisäksi maalivahtivalmentajamme Auran kanssa omille maalivahtijäille kehittämään yksilöllisiä taitoja. Leirillä oli vauhdikasta ja nopeatempoista tekemistä jokaisella jäällä. Saimme vieraaksemme Ringetteliiton viestintäpällikkö Katariina Kurikon ja seuran puheenjohtaja Markku Kolin. He kävivät esittelemässä uutta maajoukkueen logoa. Koko viikonloppu vedettiin hyvällä ja iloisella asenteella niin jäällä kuin jään ulkopuolellakin! Kova kilpailu kisajoukkueen paikoista ei näkynyt mailan puristamisena. Leirillä iloittiin yhdessä tekemisestä ja nautittiin joukkuekavereiden onnistumisista! Tuntui kuin oltaisiin jo joukkue. Tästä on hyvä jatkaa kohti tie huipulle tapahtumaa!

Valkoisessa joukkueessa leirillä pelasivat
Iida Lehti (MV), (ylärivi vas.) Luana Perez, Minka Halttunen, Susanna Tapani, Miia Manner, Hanna Ovaska C,
(vas.alarivi) Roosa Salonen, Moona Passila, Jenni Linnamäki, Taru Kylä-Kaila ja Maria Perkkola (MV). Kuva : Sami Aalto

 

Team Valkoisen leiriterveiset!

Leirille saavuttiin jo perjantaina ja mukavaa on ollut! Leirin teemoina on ollut kamppailut ja erilaiset pelisysteemit ja lauantaina päästiin pelaamaan leiripeli. Aikaisista herätyksistä huolimatta myös aamujäillä on ollut sähäkkää tekemistä. Pääsimme tekemään samoissa kentällisissä läpi koko leiriviikonlopun ja yhteistyö kehittyi treeni treeniltä. Kiitos meidän valkoiselle joukkueellemme hyvästä pöhinästä! 

0 kommenttia Katso tai kommentoi »

Se on siunaus ja kirous, kun synnyttiin Pohjolaan

04.12.2021, LL-89 Say Cheese

Kuva: Hannu Kauremaa

 

Ringettearki täällä pohjoisessa on monella tavalla erilaista suhteessa eteläisempiin paikkakuntiin. Meillä lähimmätkin seurat ovat parin tunnin ajomatkan päässä, ja koska seurat tällä alueella ovat usein myös varsin pieniä, pääsääntöisesti lähimmillekin vieraspelireissuille joutuu ajamaan vähintään 4 tuntia suuntaansa. Pelaajat saattavat kulkea jo pelkästään joukkueen yhteisiin treeneihin pitkän ajomatkan päästä. Silti meille kaikille on selvää, että mitä ikinä ringette meiltä vaatiikaan, niin sen eteen ollaan valmiita tekemään töitä - niin kentällä, kuin myös ensin sinne kentälle päästäkseen.

Tällä kaudella meidän joukkueemme on kokenut vahvan nuorennusleikkauksen ja kesällä joukkuetta muodostaessa eteen tulikin monia epävarmuustekijöitä, sillä osa pelaajistamme on iältään vielä niin nuoria, etteivät he ilman ali-ikäisyyslupia olisi voineet osallistua naisten sarjaan tällä kaudella. Siispä alkukesästä teimme liittoon hakemukset kaikista alaikäisistä pelaajistamme ja meidän onneksemme hakemukset menivät läpi ja pystyimme osallistumaan tällä kaudella Ykkössarjaan! Poikkeusluvat olivat tässä kohtaa meille elintärkeitä, sillä ilman niitä meillä olisi ollut kauden alkaessa vain 7 pelaajaa, joten joukkuetta ei olisi saatu kasaan. Kun välimatkat ovat pitkiä ja pelaajia on vähän, poikkeuslupien saaminen näyttelee usein isoa roolia joukkueiden muodostamisessa sarjatasosta riippumatta.

Meillä on silti vielä monia pitkien etäisyyksien mukana tuomia käytännön haasteita taklattavana, joista yksi esimerkki on tuomarikulut. Esimerkiksi alkusarjan aikana jouduimme maksamaan joukkueen kassasta niin tuomarien palkkiot, matkakulukorvaukset, päivärahat kuin myös mahdolliset yöpymiskustannukset - ja kun täälläpäin ei ole montaakaan liittotason tuomaria, niin hyvin useinhan kaikki nuo kustannukset lankesivat meidän maksettavaksi. Kun etäisyydet jo muutenkin ovat pitkiä ja kustannukset korkeita, harrastuksen hintaa nostaa entisestään se, että jo pelkästään yhden kotipeliviikonlopun tuomarikustannuksiin saattaa kulua lähes 1000e.

Mutta on meillä täällä Savon sydämessä paljon ilon aiheitakin! Meidän pelaajamme on tosi innostuneita, sitoutuneita ja valmiita tekemään töitä - ja he ovat oppineet taistelemaan pelipaikastaan jo pienestä pitäen! Toisinaan on joutunut etsimään motivaatiota, että jaksaa pelata vielä yhden kauden verran itseään nuorempien kanssa, kun oman ikäisiin ei saada muodostettua joukkuetta ja toisinaan pelaajien vähäinen määrä tarkoittaa sitä, että joutuu hyppäämään suoraan D-sarjasta naisiin pelaamaan muiden vaihtoehtojen puuttuessa. Silti vuodesta toiseen rinkula liikkuu ja palo lajin pariin on kova! 

Meillä on Lapinlahdella myös maailmanlaajuisesti ainutkertainen ringettekulttuuri sekä tiivis ja lämminhenkinen yhteisö, jonka jäsenet pitävät toistensa puolia viimeiseen asti!

 

1 kommenttia Katso tai kommentoi »